Punaisen sydämen torppa

Tipulan repertuaari laajenee entisestään. Tilaajan toiveesta koristelin hääalbumin kyseisten häiden väreihin sopivaksi. Käytännössä kannet ja kansilehdet saivat uuden persoonallisemman ilmeen. Minusta sisäsivut ovat itse hääkuvien valtakuntaa ja niiden koristelu ennen kuvien asettelua ei ole aiheellista. Violettia, hopeaa, kukkia, kiiltokuvia, häämotiiveja niistä tämä albumi on tehty. Kylkeen syntyi settiin sopiva onnittelukortti. Suosittelen tätä lahjaideaa lämpimästi, jos häälahjan löytäminen tuottaa ongelmia.

Tipula’s repertory is getting wider. They asked me to custom a wedding album and I did. I decorated the covers and front pages. I think the inner pages are kingdom of the actual photos. Decorations on those pages makes lay outing the photos more difficult, so I didn’t touch them. All those pretty papers, flowers, bows and happy couples made me create a card to the side too. This was fun and I hope I will get to custom another wedding album.

Sade ropisee, ropisi jo yöllä. Tämä sade ei mene hetkessä ohi, se tulee kyllä huomatuksi ja se taatusti kastelee. Tämä on iso, rehellinen syysade. Väistyvää kesää on turha itkeä. Tänään tarvitaan sadepäivän iloa. Toivon jo keväällä tekemieni Baktusten olevan nyt suureksi iloksi. Annoin ne synttärilahjoiksi tuon helteisen intiaanikesän kynnyksellä, eikä niitä ole tarvinnut ajatella ennen tätä aamua.

Vihreä huivi lähti Ranskaan. Siellä tuskin on vielä syksyisten sadepäivien aika, mutta kyllä ne sielläkin koittavat. Täysvilla mohair ja unelman kevyt olemus varmasti tekevät tehtävänsä. Pidän kovasti Baktuksesta mallina. Se on konstailematon, helposti tuunattavissa lankavariaation ja pikkuisin koristein.

Sinivihreä huivi on ystävän syntymäpäivälahja, jonka inspiroiduin toteuttamaan muistellessani hänen Unto-Hellevi- Nalleaan. Nyt hän voi kietoa sen kaulaansa ja antaa sateen piiskata. Tämä neuloja tarttuu entista tiukemmin puikkoihin ja antaa soljua silkki-villamohair unelman käsiensä läpi. Niin, se syksy ei haittaa. Se tuntuu hyvälle ja sitä voi vielä täydentää höyryävällä teekupilla sekä kynttilöillä.

Autumn rains started last night and this morning I remembered those scarfs I gave for birthday last spring. I told that in the cold day these scarfs will give lots of joy and to day I’m so happy they have the possibility to wrap themselves. I can always knit and make the rainy days fade away. To complete the joy, I light some candles and have a warm cup of tea.

Mikään ei ole makoisampaa kuin itsekasvatetut kesäherkut. Tänä ensimmäisenä vuonna parvekepuutarhamme menetyi upeasti. Pitkin kesää olemme saaneet maustaa aterioitamme tuoreilla yrteillä ja nautiskella makoisia mansikoita. Vaikkapa mustekala-minttu tabouleh on todellinen kuuman kesäpäivän ruoka. Ja tuore pesto jättää säilykesisarensa kauas taaksen.

Aloitteleville  puutarhureille tomaatit olivat kuitenkin kaikkeis suurin yllätys. Ensinnäkin tukikepit toistensa jälkeen jäivät liian lyhyiksi ja nuo kuusi pikkuruista tainta aksvoivat yli kaksi metrisiksi. Kirsikkatomaatteja olemme jo päässeet noukkimaan aterioillemme ja Bolognana tomaatissa on suuria raakileita, joiden toivomme ehtivän kypsyä. Tuntuu, että nuo kirkkaanpunaiset marjat ovat täynnä tätä ihanaa kesää. Ne maistuvat ihanan makeilta ja mehukkailta. Eikä niitä ole täytynyt käyttää edes säästeliäästi. Taimet ovat maksaneet itsensä taikasin valtavana ilon aiheena, mutta myös tomaattiterttuina.

This balcony garden experience has been perfect. It wasn’t hard for the beginners and it gave us lots of joy and enjoyment.  We got juicy strawberries and  large variety of herbs to spice up our dishes. The octopus mint tabouleh was fresh idea on the hot day and fresh pesto sauce is always a great idea. Those tomatoes surprised us totally. At the moment we harvest our cherry tomatoes and we hope the Bologna tomatoes have time to mature as well.

Bamburätit ovat saaneet niin paljon huomiota osakseen, että tahdoin omakohtaisen kokemuksen. Mukava ja nopsa tuollainen on neuloa. Tein sen äidin huusholliin ja nyt sitten odottelen palautetta. Omia puuhiani päätin helpottaa ja sulostuttaa silmukkamerkeillä. Niitä aika harvoin tarvitsen, mutta toimivat työvälineet jouduttavat aina työtä, vaikka se olisi harvemmin tehtävää.

Rätti sai minut ajattelemaan työajatuksia, kun sorvin ääreen on palattu kesälaitumilta muutama päivä sitten. Tänään pääsin asiaan. Tapasin uuden ryhmän lapsia, joiden kanssa aloittelimme yhteistä matkaa. Viime päivien valmisteleva jyystö aikuisten kanssa oli välttämätöntä, mutta varsin puuduttava. Uuden lukukauden alkaessa tuntuu, ettei mikään aika maailmassa riitä ennen päähenkilöiden saapumista. Ja tänäänkin nämä päähenkilöt totesivat, ettei tässä ensimmäisessä päivässä ollut huonoja puolia. “Kaikki oli kivaa, paitsi pulpetissa istuminen oli ehkä vähän tylsää.” Ja minä lähdin pirteämpänä kotiin kuin kahtena edellisenä, loman jälkeisenä päivänä. Muuta en kai voi todeta kuin, että lapset ovat ihania!

I did some markers to ease my knitting and my test bamboo rug made me think about work and working. The new academic year started to day. All that planning and those preparing meetings were done and main characters came in. It always feels that one have too little time to prepare on then these 7 years olds come. Their lives’ first school day has happen and they tell that their day has been nothing but good so far. “Well it’s bit dull to have to sit that much.” Added one. I felt so energetic after spending this day with them. Children are just lovely aren’t they?