Punaisen sydämen torppa

Kohti uutta seikkailua lähdettäessä ei tietenkään toivota hyytäviä tuulia tai epäystävällisiä vastaantulijoita, mutta mielellään annetaan mukaan jotakin, joka auttaisi niidenkin ohi. Toisaalta suojavarusteet painavat ja puolikas ajatus muuttuu helposti kokonaiseksi. Seikkailija tuntee varmasti seikkalunsa itse parhaiten, eikä kotijoukkojen ole hyvä yrittää olla tueksi liikaa tai tietää enemmän kuin lähtijät. Lisäksi uuteen maahan rantautujia vaivaa eräs [...]

Lue koko merkintä »

Siellä minä olin ns. pääkallopaikalla eli Punaisen sydämen torpalla. Sää ei varsinaisesti hellinyt, mutta kesä helli kaikesta huolimatta. Se huumaava linnun laulu, kaiken aikaa villisti elävä maisema ja kaikki ne tutut puiden juuret ja kivien kolot. Minun lapsuuteni kesä aukeaa siellä eteeni joka kesä uudelleen. Muutamat puut ovat kasvaneet muistikuvien eteen ja kukkalaatikoissa eivät enää [...]

Lue koko merkintä »

Lapsuudenystäväni vei opintonsa päätökseen ja pyysi kanssaan juhlimaan. Tietysti halusin antaa lahjan. Hyödyllisen, mutta symbolisen, ei suurta, eikä turhaa. Tilanteeseen sopisi koru, juhlakalu ei vaan ole varsinaisesti koruihminen. Lisäksi tulevalla työpaikalla korut ovat lähinnä tiellä ja niiden käytöön on annettu rajoituksia. Kutkuttava pulma, jota oli päästävä ratkaisemaan. Ratkaisuna Torpan pihalle ilmaantui sisilisko.

Lapsena en [...]

Lue koko merkintä »

Olen kesänlapsi silläkin kaavalla, joka vetoaa syntymähetken vuodenaikaan. Menneelle viikonlopulle sattui siis karnevaalia kerrakseen. Omat syntymäpäiväseremoniat ja Helsinki täyttyi sambaajista, joiden joka vuotisesta paraatista olen kyllä ollut tietoinen, mutta ensimmäistä kertaa olin paikan päällä. Ja sain hämmästyä. Eteeni aukeni todellinen värien ja elämänilon extravaganza. Puskaradiosta kuultu statistiikkakin osoittaa monessa suomalaisessa piilevän eläimellisen katusambaajan. Suomessa on [...]

Lue koko merkintä »